Luomisen juhlaa täynnä

1.
Luomisen juhlaa täynnä
jälleen on kaikki maa.
Kuoleman vallan alta
elämä pulppuaa.
Pimeys liikahtaa,
aurinko astuu esiin,
kimmellys syttyy vesiin,
jääkuori hajoaa.

2.
Jumala hyvyydellään
herättää syvyydet.
Roudasta havahtuvat
silmut ja siemenet.
Luodut nyt lähelleen
etsivät toinen toistaan,
astuvat kammioistaan
vapaina kevääseen.

3.
Sydänten uumenista
kumpuaa ylistys,
keskeltä turmelusta
riemu ja hämmästys.
Kristus on voimallaan
uudeksi kaiken luonut,
meillekin rauhan tuonut
kuolleista noustessaan.

Lisää suosikkeihin