Piilota nuottikuva | Muuta kuvan kokoa
1.
Käyn, Jeesus, kasvois etehen,
sä kuule pyyntö pienoisen,
sun kätes laske päälleni
ja anna siunauksesi.
2.
Sä siunaa isää, äitiä,
myös siskoja ja veljiä,
mun kotiani kallista
ja rakkaitani kaikkia.
3.
Mua saata sanaas oppimaan
ja totuuttasi tuntemaan,
niin että sinun omanas
mä seuraisin sun tahtoas.
4.
Ja viimein meidät autuuteen
vie täältä eloon iäiseen.
Suo meidän taivaan kodissa
sun kiitostasi veisata.
500 Käyn, Jeesus, kasvois etehen
Taas, rakas Jeesus, sinullen
Iltarukouksena luetaan monessa lastenkamarissa virren 500 alkusäkeistöjä. Se lienee osasyy siihen, että kirkolliskokous ei halunnut tekstiin komitean ehdottamia muokkauksia. Komitean esittämänä virsi oli tällainen:
1. Käyn, rakas Jeesus, eteesi, / nyt kuule rukoukseni. / Kätesi laske siunaten / päälleni minun pienoisen.
2. Myös siunaa isää, äitiä / ja siskoja ja veljiä. / Suojele, Jeesus, kotia / ja rakkaitani kaikkia.
3. Sanaasi auta tuntemaan / ja tahtoasi seuraamaan. / Suo, Jeesus, että minäkin / näin omanasi säilyisin.
4. Vie viimein meidät autuuteen, / lastesi riemuun iäiseen. / Sinulle taivaan kodissa / suo meidän laulaa kiitosta.
Muutokset eivät sinänsä olleet kovin merkittäviä. Kodin kalleus, lapsille vaikeasti ymmärrettävä asia, oli muokkauksessa jätetty pois, ja veisaaminen oli muuttunut laulamiseksi.
Virren runoilija Simo Korpela (1863 – 1936) oli pappi, joka teki pisimmän päivätyönsä Toivakan kirkkoherrana. Virsi- ja laulurunoilijana hän oli erittäin tuottelias. Viidessä kokoelmassa on kaikkiaan noin 600 hengellistä runoa. Kun sanotaan, että kirjoilla on kohtalonsa, sama sopii myös runoilijoihin. Korpelan tekstejä oli 1900-luvun alkupuolella useassa laulukirjassa, mm. Hengellisiä lauluja ja virsiä –kokoelmassa 85, sen uudemmassa laitoksessa 49, mutta Laula, kaikki maa -kokoelmassa vain yksi. Virsikirjassa Korpelan tekstejä on neljä.
Simo Korpelan elämässä oli paljon sairautta ja kärsimystä. Pitkät ajat hän makasi liikuntakyvyttömänä. Viisi hänen lapsistaan kuoli ennen aikuisikää. Erityisesti virren 626 sisällössä voi aavistaa runoilijan omaa tuskaa ja taistelua.
Virren ranskalainen sävelmä sisältyi vuoden 1543 kokoelmaan La forme des prieres et chants ecclesiastiques. Samasta sävelmästä on virsikirjassa rytmisesti yksinkertaisempi, typistetty muoto virressä 377 Sun haltuus, rakas Isäni.
Markku Kilpiö
Virsien alkukielisten nimien lähdeteoksena on käytetty Tauno Väinölän kirjaa ”Virsikirjamme virret”.
