Virren sävelmän ja suomennoksen tekijänoikeuksien haltija Fennica Gehrman Oy ei ole antanut lupaa tämän virren sävelmän ja suomennoksen julkaisemiseen verkossa.
Kuuntele virsi
Säk. 1–3 Johann Wilhelm Hey 1837. Suom. Kauko Veikko Tamminen 1929, Jaakko Haavio 1962. Virsikirjan lisävihkoon 1963. Säk. 4 Anna-Maija Raittila 1984. Virsikirjaan 1986. | Sävelmä: Lars Johan Gustav Stråhle 1962.
Luokitus: Lapset
Virren tarina
494 Luoja enkeleineen
Aus dem Himmel ferne
Lastenvirsistä (490–503) enkelit mainitaan viidessä. Tällainen lasten enkelivirsi on saksalaisen papin Wilhelm Heyn kirjoittama Luoja enkeleineen, joka kylläkin varsinaisesti on virsi taivaan Isästä. Se tuli virsikirjan lisävihkoon 1963; nykyisessä virsikirjassa siihen on lisätty Anna-Maija Raittilan sepittämä säkeistö Jeesuksesta, jonka taivaan Isä ”antoi auttajaksi”.
Wilhelm Hey (1789-1854) toimi hovisaarnaajana Gothassa, ennen kuin hänestä tuli Ichtershausenin superintendentti. Hän oli elävähenkinen sananpalvelija ja sielunhoitaja aikana, jolloin monet papit taipuivat rationalismiin. Hey oli myös lasten ystävä. Hän viihtyi lasten parissa, ja lapsia varten hän julkaisi kaksi kuvitettua kokoelmaa faabeleita, eläinaiheisia runoja. Useille kielille käännettyinä niiden osaksi tuli kansainvälinen menestys. Kun Ruotsissa kirkkohistorioitsija Henrik Reuterdahl – josta myöhemmin tuli arkkipiispa – innostui 1830-luvulla julkaisemaan kaksi kokoelmaa ”Joululukemista lapsille”, hän valitsi niihin mm. Grimmin satuja ja Heyn runoja. Sieltä sitten Topelius mukaili Luonnonkirjaansa (1856) eläinrunoja, joista jokunen perustuu juuri Wilhelm Heyn teksteihin.
Heyn toiseen faabelikokoelmaan (1837) sisältyi ”vakava (ernsthaft) liite”, josta ovat peräisin hänen kirjoittamansa hengelliset lastenlaulut, siis myös Luoja enkeleineen.
Virrellä on suomalainen sävelmä. Sen tekijä L. J. G. (Gösta) Stråhle (1894-1965) toimi urkurina Raahessa ja vuodesta 1922 Vaasassa. Laulunopettajana hän oli useissa kouluissa. Stråhle sävelsi kantaatteja, yksin- ja kuorolauluja ja urkumusiikkia. Luoja enkeleineen on ainoa hänen sävelmänsä virsikirjassa.
Tauno Väinölä
Virsien alkukielisten nimien lähdeteoksena on käytetty Tauno Väinölän kirjaa ”Virsikirjamme virret”.
Hae virsiä
Viikon haetuimmat virret
- Virsi 979; Tulkoon tie sinua vastaan
- Virsi 958; Leipä syö, viini juo ja Nälkäinen syödä saa (vain äänite ja tukiviittomat)
- Virsi 930; Sinun edessäsi painamme päämme
- Virsi 924; Edessä reitti tuntematon aukeaa (vain äänite)
- Virsi 960; Maksettu on velkani mun
- Virsi 925c; Maa järkkyy, murtuu (vain äänite)
- Virsi 973; Tuo siunaus nyt koteihin (vain äänite)
- Virsi 901; Luoja, Isä, sinulle
- Laulu 809; Juhla on nyt riemullinen
- Virsi 969; Päivä maillensa käy (vain äänite)