1.
Oi Pyhä Henki, riennä,
Kristusta kirkasta.
Pois perkaa synti meistä,
auta ja pelasta.
Puhdista mieleni,
tee minut palavaksi
Herrani seuraajaksi,
lahjoita voimasi.
2.
Vähäinen olin verso,
metsässä kohosin,
vaan hyvään viinipuuhun
yhdistit minutkin.
Suo, että oksana
hedelmät hyvät toisin,
Herrassa kasvaa voisin.
Tee työsi minussa.
3.
Virkistä, ilon Henki,
sydäntä suruista,
niin mieli murheinenkin
taas täyttyy riemulla.
Useinhan tuskissa
näin taivaan vilahduksen,
kun annoit lohdutuksen
minulle armosta.
4.
Oi viisauden Henki,
minua opeta.
Hengessä, totuudessa
tahtoisin rukoilla.
Kun rukoustani
näin ohjaat neuvollasi
ja siunaat armollasi,
se tulee kuulluksi.
5.
Oi rakkauden Henki,
et vihaa suvaitse.
Tie sopuun, ystävyyteen
aukaise kaikille.
Vain yhteyttä luot,
et eroon johda meitä,
lämmität kylmenneitä,
eksyneet laumaan tuot.
6.
Kiiruhda, armon Henki,
maailmaan avaraan.
Hoitoosi hyvään sulje
ihmiset kaiken maan.
Armosi lahjoita,
luo meihin rauhan mieltä,
pois johda sodan tieltä
maailman kansoja.
Lisää suosikkeihin
Kuuntele virsi
Paul Gerhardt 1653. Suom. Julius Krohn 1880. Virsikirjaan 1886. Uud. komitea 1984. | Sävelmä: Toisinto Pieksämäeltä.
Saksalainen runoilijapappi Paul Gerhardt (1607-1676) on epäilemättä merkittävin luterilainen virsirunoilija Lutherin jälkeen. Jo vuoden 1701 virsikirjaan suomennettiin kuusi hänen virttään. Nykyisessä virsikirjassa Gerhardtin virsiä on viisitoista. Niistä peräti kolme on helluntaivirsiä, joista kuitenkin yksi, Oi Pyhä Henki, riennä, on nyt siirretty osastoon Yhteys. Sekin valinta on oikea. ”Vain yhteyttä luot, et eroon johda meitä”, siinä sanotaan Pyhästä Hengestä (säk. 5).
Monet Gerhardtin virret ovat aika pitkiä, niin tämäkin: siinä on 16 säkeistöä (Saksan evankelisen kirkon virsikirjassa niistä on yhä jäljellä kolmetoista). Virren suomentanut Julius Krohn valikoi niistä seitsemän, joista viimeinen – rukous isänmaan puolesta – on nykyisestä virsikirjasta jätetty pois.
Kaunis kuva villiversosta, jonka Pyhä Henki on yhdistänyt hyvään viinipuuhun (säk. 2), sisältää viittauksen kasteeseen. Jatkossa Pyhää Henkeä puhutellaan ilon, viisauden, rakkauden ja armon Hengeksi.
Kun tullaan loppusäkeistöihin, havaitaan kiinteä yhteys virren syntyajan tapahtumiin. Viimeinen uskonsota, yleiseurooppalaiseksi sodaksi laajentunut tuhoisa 30-vuotinen sota oli vihdoin päättynyt. Alkutekstissä runoilija mainitsee sodan autioittamat maat ja tulen hävittämät kirkot. Kokonaiset sukupolvet olivat kasvaneet keskinäiseen vihanpitoon – vieläpä uskonnollisista syistä. Se ei voinut olla lähtöisin Pyhästä Hengestä, joka ”ei vihaa suvaitse”. Todella oli aihetta rukoilla: ”Tie sopuun, ystävyyteen aukaise kaikille” (säk. 5).
Sen sodan aiheuttamat haavat paranivat aikanaan, joskin hitaasti, mutta Paul Gerhardtin virsi Oi Pyhä Henki, riennä ei ole menettänyt mitään ajankohtaisuudestaan. Se auttaa meitä rukoilemaan: ”Armosi lahjoita, / luo meihin rauhan mieltä, / pois johda sodan tieltä / maailman kansoja.”
Tauno Väinölä
Sävelmästä lisää virren 39 tarinan yhteydessä.
Virsien alkukielisten nimien lähdeteoksena on käytetty Tauno Väinölän kirjaa ”Virsikirjamme virret”.