1.
Voittaja, suo voitto meille,
taisteluusi meidät vie.
Pelkääville, uupuneille
neuvo kestävyyden tie.
Rukoilemme: Älä heitä
meitä toivottomuuteen.
Johda, Herra Jeesus, meitä,
anna rauha sydämeen.
2.
Murra pimeyden valta,
suista vallat turmion.
Riistä saalis kuolemalta,
ristissäsi toivo on.
Täytä meidät voimallasi
työssä valtakuntasi.
Voitonlippu omillasi
aina olkoon ristisi.
3.
Auta, ettei usko horju,
mieleemme suo rohkeus.
Poista arkailumme, torju
väärä itseluottamus.
Anna meille toivo luja
vastoinkäymisissäkin.
Pelon valtaan painettuja
nosta voimin väkevin.
4.
Verelläsi meidät saata
synneistämme puhtaiksi.
Kohti autuaitten maata
johda, Herra, kansaasi.
Siellä kirkkaudessasi
heikkoinakin väkevät
katselevat kasvojasi
niin kuin unta näkevät.
Lisää suosikkeihin
Kuuntele virsi
Gottfried Arnold 1698. Ruots. Nils Ahnlund 1936. Suom. Per Boreman 1944, Jaakko Haavio 1961. Virsikirjan lisävihkoon 1963. | Sävelmä: Gustaf Düben 1674.
Virren kirjoittaja Gottfried Arnold oli melkoinen häirikkö. Hän näet kuului radikaalipietisteihin, muutaman vuoden separatistipiireihinkin, joille virallinen kirkko merkitsi Baabelia. Avioliittoakaan nämä eivät hyväksyneet. Sitten Arnold yllättäen solmi avioliiton, tasaantui muutenkin, otti vastaan papinviran ja hoiti sitä uutterasti.
Paitsi virsirunoilijana Gottfried Arnold (1666-1714) tuli tunnetuksi kirkkohistorian tutkijana. Hänen "Puolueeton kirkko- ja kerettiläishistoriansa" ja muut teoksensa sisälsivät rajua kirkon kritiikkiä, mutta toisaalta kohottivat historiankirjoituksen "tasolle, jossa huomion keskipisteenä olivat yksilöt ja heidän inhimillinen toimintansa" (J. Wallmann).
Virsi Voittaja, suo voitto meille, jossa alkuaan oli 11 säkeistöä, ylistää Jeesusta kaikkien kahleitten murtajana. Suomennoksessa painopiste on muuttunut. Arnoldin alkuperäisrunon minä "pyytää päästä ulos (itseyden, Aadamin luonnon) vankilasta. Suomalainen teksti anoo rauhaa sydämeen. Sen sisältö kertoo taistelusta yleisluontoisemmin", kirjoittaa Suvi-Päivi Koski. Tässä muodossa Arnoldin taisteluvirsi voitiin liittää lähetysvirsiin, kun se 1963 tuli virsikirjan lisävihkoon; nyt se on osastossa Kutsu ja kuuliaisuus.
Jaakko Haavion suomennos pohjautuu itse asiassa Ruotsin virsikirjan versioon (Nils Ahnlund). Meillä taas virsi oli Pauli Vaalaksen suomentamana sisältynyt jo kokoelmaan Hengellisiä lauluja ja virsiä. Virsikirjaan tullessaan Voittaja, suo voitto meille sai sävelmäkseen sen saksalaisen koraalin, joka nyt on virrellä 453. Arnoldin "tulisen virren sisällystä ajatellen" näin tasatahtinen sävelmä tuntui liian viileältä (Erkki Kurki-Suonio). Kirkolliskokous onkin vaihtanut sen tilalle Gustaf Dübenin sävelmän Jeesus, parhain ystäväni (virsi 273). Sillä virttä lauletaan Ruotsissakin.
Tauno Väinölä
Sävelmästä lisää virren 273 tarinan yhteydessä.
Virsien alkukielisten nimien lähdeteoksena on käytetty Tauno Väinölän kirjaa ”Virsikirjamme virret”.