1.
Kirkasta, oi Kristus, meille
ristinuhri Golgatan,
josta meille langenneille
loistaa sydän Jumalan.
Uskon silmä kiinnitä
aina kohti ristiä.
2.
Synkeys nyt hajoaapi,
yöstä päivä valkenee.
Kun näin Jeesus voiton saapi,
taivas meille aukenee.
Herra Jeesus verellään
rauhan tuotti ristillään.
3.
Eksynyttä lammastansa
hän on aina säälinyt,
tuonut laumaan armossansa,
siinä sitä kärsinyt.
Uskon, että käydä saan
kasvojansa katsomaan.
4.
Ei siis alla kiusausten
epäillä nyt tarvitse,
eikä tiellä huokausten
epätoivo vallitse,
kun on täysi sovitus,
sielun turva, pelastus.
5.
Niinpä uskon silmä kantaa
yli matkan myrskyisen.
Katsellessa rauhan rantaa
kaipuu täyttää sydämen.
Saavu kohta, määränpää,
silloin tyyntyy myrskysää.
6.
Jeesus, sinun alkamasi
usko on ja kilvoitus.
Myös on sinun hallussasi
matkan päässä vapahdus.
Silloin minut uupuneen
noudat kotiin taivaaseen.
Lisää suosikkeihin
Kuuntele virsi
Laulettu 1. säkeistö
Sirkku Rintamäki ja Mikko Helenius (laulu), Teija Tuukkanen (piano)
Sävelmä
Säestys
Gustaf Skinnari 1893. Uud. Wäinö Havas virsikirjaan 1938. | Sävelmä: Heikki William Pöyhtäri 1939.
Luokitus: Usko Jeesukseen Katso virsi 371 ruotsinkielisessä virsikirjassa
Virren tarina
301 Kirkasta, oi Kristus, meille
Kirkastukoon aamun koitto
Hailuodossa syntynyt Gustaf Skinnari (1835-1916) ryhtyi nuorukaisena merimieheksi ja toimi myöhemmin lohikauppiaana Oulussa. Herätykseen tultuaan hän vaikutti lestadiolaissaarnaajana Oulun seuduilla ja laajemmaltikin.
Skinnari myös kirjoitti lauluja ja julkaisi 1894 laulukirjan Jumalan lasten Rukous-, Ylistys- ja Kiitos-Virsiä matkustaissamme elämän tietä läpi vihollisten maan Paratiisiin. Pitkän ja hankalan nimensä vuoksi sitä sanottiin yksinkertaisesti Skinnarin laulukirjaksi. Siinä oli 102 laulua, joista lähes puolet hänen kirjoittamiaan. Kirjaa tuskin enää muistetaan, mutta lauluista moni elää yhä. Niitä on lestadiolaisten Siionin lauluissa, pari otettiin aikoinaan myös Hengellisiin lauluihin ja virsiin.
Koko Suomen kristikansan rakastama Skinnarin virsi Kirkasta, oi Kristus, meille tuli vuoden 1938 virsikirjaan. Se julkaistiin ensimmäisen kerran 1893 kokoelmassa Valituita hengellisiä lauluja (toim. J. E. Pietikäinen) ja alkoi näin: ”Kirkastukoon aamun koitto / Idän taivas ruskossa, / Golgatalla meill' on voitto, / Jossa valvoin uskossa / Katselemme Jesusta / Avatuissa haavoissa.” Säkeistöjä oli kymmenen.
Havaitaan siis, että Skinnarin teksti on aika lailla muuttunut. Säkeistöjä on nyt kuusi. Taitava uudestirunoilija Wäinö Havas (1898-1941) tunnetaan itsekin virsirunoilijana. (Alkuperäisin sanoin, 10-säkeistöisenä virsi on edelleen Siionin lauluissa, SL 21.)
Virrellä on kaksi sävelmää. Nykyistä b-sävelmää luultiin kansansävelmäksi; edellisessä virsikirjassa se sai alkuperämerkinnän "Oulun tienoilta". Sittemmin sen tekijäksi on osoittautunut Skinnarin uskonystävä, Kivijärven kirkkoherra F. P. Krank (1844-1910). Vuoden 1938 koraalikomitea pyysi Toholammin kanttoria Heikki Pöyhtäriä (1880-1954) hahmottelemaan saman sävelmän pohjalta uuden. Molemmat otettiin sitten koraalikirjaan. Pöyhtärin koraali, joka nyt on a-sävelmänä, on vaikuttanut merkittävästi Skinnarin virren suosioon.
Tauno Väinölä
Virsien alkukielisten nimien lähdeteoksena on käytetty Tauno Väinölän kirjaa ”Virsikirjamme virret”.