1.
Synkkä yö maan peitti aivan,
vaan meitä sääli Herra taivaan
ja lausui: ”Tulkoon valkeus!”
Saapui Kristus, yömme haihtui
ja päivään pimeys jo vaihtui,
näin koitti uusi kirkkaus.
Jumala, ihminen,
luotuinsa vertainen.
Riemuitkaamme!
Hänessä saa
nyt kaikki maa
sen mitä sielu janoaa.
2.
Kristus, aurinkomme, loistaa,
yön synkät varjot maasta poistaa,
ei päivä laske milloinkaan.
Totuus kansoille nyt koittaa,
ja eksyneitä Kristus voittaa
autuuden tielle valollaan.
Siis Herran johtoa
iloiten uskossa
seuratkaamme.
Totuus ja tie,
hän meitä vie
taivaaseen, kotiin saattelee.
3.
Enkelkuoroon yhtykäämme
ja Kristusta ylistäkäämme,
hän jätti taivaan kunnian.
Kantoi ihmislasten vaivan
hän ristinkuoloon asti aivan
ja voitti vallat saatanan.
Nyt maassa, taivaassa
soi kiitos, kunnia
Jumalalle,
kun armossaan
näin auttamaan
toi Poikansa hän maailmaan.
Lisää suosikkeihin
Kuuntele virsi
Laulettu 1. säkeistö
Outi Noponen ja Tommi Niskala (laulu), Teija Tuukkanen (piano)
Sävelmä
Säestys
Karl August Döring 1821. Suom. Elias Lönnrot 1867. Virsikirjaan 1886. | Sävelmä: Philipp Nicolai 1599.
"Kansa, joka pimeydessä vaeltaa, näkee suuren valon", sanotaan joulun profetiassa. "Valo loistaa pimeydessä, pimeys ei ole saanut sitä valtaansa", kuuluu evankeliumin sana. Niihin liittyy K. A. Döringin jouluvirren vaikuttava alku: "Synkkä yö maan peitti aivan, / vaan meitä sääli Herra taivaan / ja lausui: 'Tulkoon valkeus!'"
Kyseessä on saksalaisen Karl August Döringin ainoa virsi virsikirjassamme. Döring (1783-1844) tutustui nuorena opettajana herrnhutilaisiin ja omaksui näiden lämpimän hurskaan uskonnäkemyksen. Toimiessaan kotiopettajana Eislebenissä hän perusti ystäviensä kanssa yhdistyksen hengellisten kansankirjasten levittämiseksi. Vuodesta 1816 hän toimi kirkkoherrana Elberfeldissä, joka nykyisin on osa Wuppertalin kaupunkia. K. A. Döring oli Saksan sisälähetyksen edelläkävijöitä.
Virsi kertoo joulun tärkeimmän sisällön: "saapui Kristus, yömme haihtui". Kokonaisuutena virsi viittaa siihen tehtävään, jota varten Kristus tuli ihmiseksi: "Kantoi ihmislasten vaivan hän ristinkuoloon asti aivan ja voitti vallat saatanan." Joulun läpi näkyy pääsiäinen, sekä risti että ylösnousemuksen aamu. Kristuksen nimittäminen auringoksemme kuuluu niin jouluun kuin pääsiäiseen.
Virren sävelmä on luterilaisia ydinkoraaleja. Se liittyi alkuaan Philipp Nicolain virteen "Herätkää! niin huuto kaikaa" (163), ja sävelmä merkitäänkin Saksassa yhä hänen nimiinsä. (Kun varmoja todisteita Nicolain puolesta ei ole, oli meidän virsikirjassamme välillä vain varovainen tieto: Saksassa 1599.) Saksassa tätä sävelmää sanotaan koraalien kuninkaaksi. Döringin jouluvirteen se sopii oivallisesti. Se lähtee liikkeelle matalalta, kuin yön varjoista, mutta heti se jo säteilee auringonnousun kirkkautta. Se todellakin soi tätä riemua: "Kansa, joka pimeydessä vaeltaa, näkee suuren valon."