1.
Jumala ompi linnamme
ja vahva turva aivan,
on miekkamme ja kilpemme
ajalla vaaran, vaivan.
Se vanha vainooja,
kavala, kauhea,
on kiivas, kiukkuinen
ja julma, hirmuinen.
Vain Herra hänet voittaa.
2.
On turha oma voimamme
vääryyden valtaa vastaan.
Me turman vallat voitamme
Herrassa ainoastaan.
Hän, Kristus, kuningas,
on voitonruhtinas,
lyö joukot helvetin,
ne tallaa jalkoihin
ja voiton meille saattaa.
3.
Jos täyttyisikin maailma
nyt valheen enkeleistä,
niin pimeys ei voittoa
kuitenkaan saisi meistä.
Ne olkoot raivoissaan
ja syöskööt kiukkuaan.
Nyt valheen vallat on
jo saaneet tuomion.
Ne yksi sana kaataa.
4.
Se sana seisoo vahvana,
ne ei voi sitä kestää.
Kun kanssamme on Jumala,
ken meiltä voiton estää?
Jos veis he henkemme,
osamme, onnemme,
ne heidän olkohon,
vaan meidän iät on
Jumalan valtakunta.
Lisää suosikkeihin
Kuuntele virsi
Laulettu 1. säkeistö
CC Freian laulajia, Teija Tuukkanen (piano)
Sävelmä
Säestys
Martti Luther n. 1528. Ruots. 1536. Suom. Jaakko Finno virsikirjaan 1583. Uud. Elias Lönnrot 1864. Uud. komitea 1886. | Sävelmä: Saksassa 1529.
Lutherin taisteluvirsi Jumala ompi linnamme luokitellaan psalmivirreksi. Ei se kuitenkaan ole psalmin 46 mukaelma eli parafraasi, sillä vain yhden lauseen sen alusta Luther tempasi virteensä lähtökohdaksi: "Jumala on turvamme ja linnamme, auttajamme hädän hetkellä." Kertosäkeen tavoin lause "Jumala on meidän linnamme" toistuu psalmissa vielä kahdesti.
"Se vanha vainooja", joka nousee uhkaavana esiin heti virren alussa, on psalmin ulkopuolelta, samoin turman vallat, helvetin joukot ja valheen enkelit (2. ja 3. säk.). Virsi on Kristus-keskeinen: ”Hän, Kristus, kuningas, / on voitonruhtinas, / lyö joukot helvetin, / ne tallaa jalkoihin / ja voiton meille saattaa.” – Kun virrestä usein veisataan vain ensimmäinen ja neljäs säkeistö, jotakin perin olennaista jää siis puuttumaan.
Jumala ompi linnamme on Martti Lutherin hyvin persoonallinen taisteluvirsi, vaikka emme tiedäkään, mitä kaikkea liikkui hänen mielessään, kun hän sen kirjoitti. Uskonpuhdistuksen muistopäivän (31.10.) virsi se on ennen muita.
Virren sävelmä on todennäköisesti Lutherin muodostama vanhemman sävelaineiston pohjalta. Hänen alkuperäinen melodiansa on rytmisesti vaikeammin opittavissa ja laulettavissa. Meille on omaksuttu sävelmän yksinkertaisempi versio, josta Saksan virsikirjassa käytetään merkintää ”myöhempi muoto” (spätere Form). – Sävelmä esiintyy painettuna ensimmäisen kerran 1529.
Meillä Lutherin taisteluvirrestä on tullut tavallaan kansallinen juhlavirsi. Se on rohkaissut mieliä isänmaan kohtalonhetkinä. Niinpä syksyllä 1939, kun neuvottelijamme lähtivät vaikealle matkalleen Moskovaan, Helsingin asemalle kokoontunut väkijoukko viritti virren Jumala ompi linnamme. Sen juhlava sävelmä ja uskonvarmuutta huokuvat sanat luovat turvallisuutta tulevaisuuden edessä. Siksi se usein juhlistaa siirtymistä uuteen vuoteen.
Ensimmäiset suomalaiset lähetyssaarnaajat saatettiin 1868 matkaan kohti nykyisen Namibian Ambomaata Jumala ompi linnamme -virrellä. Kolme vuosikymmentä sitä ennen joukko pappeja ja maallikkoja oli Kalajoen käräjillä saanut tuomion laittomasta seurojen pidosta ja varojen keräämisestä pakanalähetykselle. Kun syytetyt astuivat ulos käräjätalosta, kajahti heitä vastaan Jumala ompi linnamme (”Meidän linnam’ on Jumal’ taivaast’ ”). Kuin sen tapahtuman kaikuna se virsi soi jokakesäisten herättäjäjuhlien juhlavirtenä
Tauno Väinölä
Virsien alkukielisten nimien lähdeteoksena on käytetty Tauno Väinölän kirjaa ”Virsikirjamme virret”.