2.
Annoit meille, Jumala,
ajan, tehtävämme.
Anna meidän sinussa
löytää elämämme,
ettei kiireet, murheemme
meitä näännyttäisi
eikä parannuksemme
liian myöhään jäisi.
3.
Elämäämme suojele,
Herra, voimallasi.
Terveinä myös varjele
meidät armossasi.
Vaan jos tahdot, Jumala,
antaa sairautta,
silloinkin suo tuntea
turvaa, rakkautta.
4.
Pyhä Henki oppaaksi
anna, Herra, meille,
että emme joutuisi
pahan harhateille.
Usko meille lahjoita,
voima, rauha anna.
Viimein vajavuudesta
meidät kotiin kanna.
Lisää suosikkeihin
Kuuntele virsi
Tuomas Ragvaldinpoika 1762. Uud. Elias Lönnrot 1869. Virsikirjaan 1886. Uud. Niilo Rauhala 1983. | Sävelmä: Johann Crüger 1653.
Kuka meistä muistanee (Wer wohlauf ist und gesund)
Tuomas Ragvaldinpoika (1724-1804), talollisen poika Tyrväältä, asui vuodesta 1759 Turussa ja muutti lopuksi Loimaalle. Nuoruudessaan rampautuneena hän ei kyennyt raskaaseen työhön, mutta hänestä sukeutui tuottelias henkilörunojen ja arkkiveisujen sepittäjä. Hänen julkaisujensa määrä nousee useihin kymmeniin. Niihin sisältyy yhteensä 140 virttä.
Keskeisenä Tuomas Ragvaldinpojan virsien kuvastamassa kristillisyydenkäsityksessä on katumus ja parannus, kääntymys. Hänen tuotantoaan tutkineen Pekka Raittilan mukaan sen motoksi sopisivat erään hänen virtensä säkeet: "Ah! kääntymystä totta tarvitahan! Jos autuaxi tulla mahdetahan!"
Kun tämä "raajarikkoinen kirkonköyhä", jollaiseksi Raittila hänet mainitsee, kirjoitti virren terveydestä, Kuka meistä sinua, Herra, muistaa kiittää, siitäkin tuli aikamoinen, helvetin kauhuilla höystetty parannussaarna. Terveitä raajoja ei tule käyttää "synnin työssä pahass'" tuomiokseen, vaan jo terveenä ollessa tulee kääntyä Herran puoleen. Sillä: ”Viimein kuolin-vuoteellas / Parannus on työläs; / Ei se ol' sun voimallas, / Tehty niinkuins luulet.”
Virsi oli lyhentynyt lähes puoleen alkuperäisestä, kun se Elias Lönnrotin muodostelemana tuli virsikirjaan 1886. Nykymuodossa taas siitä, mikä oli alkuaan 12-säkeistöisen virren pääsisältönä, on jäljellä vain lyhyt pyyntö, ettei "parannuksemme liian myöhään jäisi". Esim. kolmannen säkeistön kaunis rukous ei ole Tuomas Ragvaldinpojan kirjoittama, vaan se on lisätty virteen vuoden 1938 uudistuksessa.
Virteen on mainittu liitetyn osia toisen runoilijan eli Paul Gerhardtin virrestä, joka edellisessä virsikirjassa alkoi sanoilla "Nöyrän, hartaan kiitoksen annan, Herra, sulle" (1938:494). Kummankin alkuperäisvirren aiheena on terveys, ja niillä on ollut suomalaisessa virsikirjassa yhteinen sävelmä. Nykymuodossa Tuomas Ragvaldinpojan alkuperäistekstin jälkiä on suoranaisesti vain ensimmäisessä säkeistössä; Gerhardtin "osuutta" taas on vaikea osoittaa, ja hänen nimensä onkin sittemmin jätetty mainitsematta. – Kuka meistä sinua on esimerkki siitä, miten virttä on voitu muuttaa ja mukauttaa vastaamaan kunkin ajan tarpeita.
Tauno Väinölä
Sävelmästä lisää virren 380 tarinan yhteydessä.
Virsien alkukielisten nimien lähdeteoksena on käytetty Tauno Väinölän kirjaa ”Virsikirjamme virret”.