1.
Vaiti kaikki palvokaamme
salaisuutta Kristuksen.
Hän on tullut keskellemme,
väisty, huoli maallinen.
Kristus täyttää kunniallaan
ääret maan ja taivasten.
2.
Ihmiseksi tänne syntyi
kuningasten kuningas.
Itsensä nyt meille antaa
Jeesus, Herra laupias.
Taivaan leipää lapsillensa
murtaa Kaikkivaltias.
3.
Taisteluunsa Kristus meidät
seuraajikseen vienyt on.
Hän on valo valkeuden,
rauhan lähde loputon.
Voimallansa Kristus murskaa
vallat yön ja turmion.
Ortodoksisen kirkon tavanomainen ehtoollisjumalanpalvelus on Johannes Krysostomoksen (k. 407) liturgia. Kymmenen kertaa vuodessa toimitetaan Basileios Suuren (k. 379) liturgia, jonka rukoustekstit eräiltä osin poikkeavat ensin mainitusta. Lisäksi tunnetaan näistä kahdesta poikkeava ja niitä vanhempi jerusalemilaista alkuperää oleva Apostoli Jaakobin, Herran veljen, liturgia. Se toimitetaan kerran vuodessa, hänen muistopäivänään 23. lokakuuta.
Tämän Jaakobin liturgian kerubiveisun pohjalta englantilainen runoilijapappi Gerard Moultrie (1829- 1885) on kirjoittanut Britanniassa hyvin suositun ehtoollisvirren Vaiti kaikki palvokaamme. Sen ottamista virsikirjaamme ehdotti alun perin professori Martti Parvio.
Jaakobin liturgian kerubiveisu kuuluu näin (suom. Johannes Seppälä): ”Vaietkoon jokaisen ihmisen liha | ja seisköön pelvolla ja vavistuksella | älköönkä mitään maallista itsestänsä ajatelko, | sillä kuningasten Kuningas ja herrain Herra | tulee teurastettavaksi | ja annettavaksi uskovaisille ruoaksi. | Hänen edessänsä käyvät enkelein joukot | kaiken hallituksen ja valtojen kanssa, | monisilmäiset kerubit ja kuusisiipiset serafit, | peittäen kasvonsa ja huutaen virttä: | Halleluja, halleluja, halleluja.”
Hankalan tuntuinen on sanonta, että palvelukseen osallistuja ”älköön mitään maallista itsestänsä ajatelko”. Virren suomentaja Anna-Maija Raittila näyttääkin siltä osin hyödyntäneen tutumpaa Krysostomoksen liturgiaa, jossa vastaava kohta kuuluu: ”Heittäkäämme pois siis kaikki maalliset huolet.” Sen mukaisesti veisaamme: ”Väisty, huoli maallinen.”
Siinä onkin ilmaistu olennainen asia. ”Jumalassa eläminen häiriintyy kaikkein pahimmin ylenmääräisen maallisista asioista huolehtimisen tähden”, opettaa viisas hengellinen ohjaaja piispa Feofan.
Tauno Väinölä
Virsien alkukielisten nimien lähdeteoksena on käytetty Tauno Väinölän kirjaa ”Virsikirjamme virret”.
