1.
Mua, Pyhä Henki, pyhitä,
luo minuun uusi elämä
ja päästä synnin vallasta,
se sydämestä kuoleta.
Sä tuet väärät kukista,
Kristuksen kuoloon istuta.
2.
Silmäni avaa, voitele,
niin että katsoisivat ne
uskossa yli kaiken muun
vain salaisuuteen ristinpuun,
sen korkeuteen, pituuteen,
sen syvyyteen ja laajuuteen.
3.
Minulle Jeesus kirkasta
ja tunnolleni vakuuta,
hän että kärsi tähteni
ja kantoi syyllisyyteni.
Näin minua hän rakasti,
verellään maksoi velkani.
4.
Vie minut Getsemanehen
katsomaan vaivaa Jeesuksen.
On Herra maassa kasvoillaan
ja vaikeroiden tuskassaan
hän siellä verta hikoilee
ja puolestani taistelee.
5.
Mua neuvo aina muistamaan,
hän mitä kärsi sielussaan,
myös haavat verta vuotavat
ja ristin tuskat katkerat.
Suo, että niihin katsoisin,
edessä ristin särkyisin.
6.
Kuolostaan turva luja luo
ja voitostansa voima tuo,
niin että hänet kokonaan
uskossa sydämeeni saan.
Ja nimessänsä rakkaassa
saan kodin Isän taivaassa.
Lisää suosikkeihin
Kuuntele virsi
Laulettu 1. säkeistö
Kallion kantaattikuoron kvintetti, Teija Tuukkanen (piano)
Sävelmä
Säestys
Johan Holmberg 1742. Suom. Elias Lagus 1790. Uud. Wilhelmi Malmivaara 1893. Virsikirjaan 1938. | Sävelmä: Toisinto Sortavalasta.
Johan Holmberg (k. 1743) oli tukholmalainen pappi ja koulumies, joka liittyi herrnhutilaisiin ja toimitti näitä varten laulukirjan Sions sånger. Sen suomensi 1790 Jalasjärven pappi Elias Lagus nimellä Sionin wirret. Runsaat sata vuotta myöhemmin Wilhelmi Malmivaara toimitti oman Siionin virsien laitoksensa. Siinä näitä Ruotsin 1700-luvun herrnhutilaisten virsiä oli alun toista sataa. Virsikirjassamme niitä on nyt 17. Holmbergin kirjoittamiksi niistä on merkitty kaksi: herätysvirsi 406 ”Jo herää, sielu, synnin unestasi” ja tämä helluntaivirsi Mua, Pyhä Henki, pyhitä.
Kristuksen kärsimisen mietiskeleminen – tai Holmbergin helluntaivirren mukaan katsominen eli kontemplaatio – on herrnhutilaisvirsien veisaajalle tärkeää. Se merkitsee liittymää keskiajan mystiikan perintöön, joka kuuluu herrnhutilaisuuden isän kreivi Zinzendorfin (k. 1760) teologiaan. Ylösnousseenakin Kristus on ristin Herra, jolla on jäljellä haavansa. Zinzendorf julistaa Kristusta nimenomaan kärsivänä ja haavoitettuna; alkuperäiset Siionin virret tähdentävät Vapahtajan kärsimyksien, veren ja haavojen merkitystä.
Niinpä Johan Holmbergin helluntaivirsi osoittaa Pyhän Hengen tärkeimmäksi tehtäväksi Jeesuksen kärsimyksen ja ristinkuoleman merkityksen kirkastamisen. "Suo, että niihin katsoisin, / edessä ristin särkyisin." Vain Pyhä Henki voi saada aikaan sen, "että hänet kokonaan uskossa sydämeeni saan".
Uskova, jonka sydämessä Kristus asuu, kykenee "käsittämään kaiken leveyden, pituuden, korkeuden ja syvyyden", hän voi "tajuta Kristuksen rakkauden, joka ylittää kaiken tiedon" (Ef. 3:18-). Tämä Paavalin mainitsema neliulotteisuus on mukana Holmbergin helluntaivirressä. Veisaaja pyytää, että Pyhä Henki avaisi hänen silmänsä katsomaan ristin salaisuuteen, "sen korkeuteen, pituuteen, / sen syvyyteen ja laajuuteen".
Virren sävelmänä on Sortavalasta muistiin merkitty koraalitoisinto.
Tauno Väinölä
Virsien alkukielisten nimien lähdeteoksena on käytetty Tauno Väinölän kirjaa ”Virsikirjamme virret”.